CASE: Annan tarina kivusta ja kuntosaliharjoittelusta

CASE: Annan tarina kivusta ja kuntosaliharjoittelusta

Artikkelit
Tämä tarina kertoo 29 - vuotiaasta Annasta. Tarina alkaa vuodesta 2015, jolloin hänen elämäänsä alkoivat rajoittamaan toistuvat alaselkäkivut. Erityisesti kahvakuulatuntien jälkeen alaselänkivut provosoituivat. Vuosina 2015-2016 Anna kävi eri lääkäreillä ja fysioterapeuteilla hakemassa apua selän kipuihin. Hoidoista hän sai aina hetkellistä apua, mutta vaiva ei hellittänyt missään vaiheessa kokonaan. Anna teki tällöin työkseen myyntityötä, mikä sisälsi paljon autolla ajamista ja istumista. Anna löysi myös Crossfit -harrastuksen 2016. Ryhmässä treenaaminen ja monipuolinen tekeminen olivat tärkeitä oman liikunnallisen motivaation löytämiseksi. Tähän harrastukseen hän ei kyllästynyt. Kuitenkin selkäkivut voimistuivat harjoittelun aikana ja sen jälkeen. Anna oli jälleen tilanteessa, missä hän joutui pohtimaan jopa tämän monipuolisen harrastuksen lopettamista. Lopulta oireet pahenivat niin koviksi, että Anna joutui jättämään Crossfitin tauolle. Elettiin alkuvuotta 2017. Anna otti meihin yhteyttä keväällä 2017. Hän kertoi koko tarinansa ja näin teimme yhdessä…
Read More
Loukkaantumisherkkyys  – Treenaa tehokkaasti, mutta fiksusti OSA 2

Loukkaantumisherkkyys – Treenaa tehokkaasti, mutta fiksusti OSA 2

Artikkelit
Liikunnalla on runsaasti terveyshyötyjä, mutta urheilemisen myötä myös riski erilaisille loukkaantumisille kasvaa. Omaan loukkaantumisherkkyyteensä voi kuitenkin vaikuttaa. Kirjoituksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin loukkaantumisherkkyyden kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja tässä jälkimmäisessä osassa paneudutaan keinoihin, joilla pystytään pienentämään sitä. Jatka siis lukemista! Eri harjoittelumuotojen vaikutus Tutkimuskatsausten mukaan erilaisilla harjoitusinterventiolla on vaikutusta liikkujan loukkaantumisherkkyyteen. Esimerkiksi erilaisten tasapaino- ja asentotuntoharjoitteluiden on havaittu vähentävän vammojen syntyä. Asentotuntoaan pystyy harjoittelemaan esimerkiksi erilaisilla tasapainolautaharjoitteilla. Myöskin riittävän alkulämmittely on havaittu suojaavan jonkin verran urheiluvammoilta. Kaikista vahvin vaikutus on tutkimusten mukaan kuitenkin voimaharjoittelulla, sillä sen avulla vammariski sekä rasitusvammoille että akuuteille urheiluvammoille pieneni jopa alle kolmasosaan.  Sen sijaan venyttelyharjoituksilla ei ole havaittu olevan vaikutusta loukkaantumisherkkyyteen. Uuden tutkimuskatsauksen mukaan venyttelystä ei näytä myöskään olevan hyötyä nivelten liikelaajuuden kehittämisessä (Harvey ym. 2017). Muiden apukeinojen vaikutus Tutkimuskatsauksissa on tarkasteltu myös muiden apukeinojen vaikutusta loukkaantumisherkkyyteen.…
Read More
Takareisivammat – Menetelmät ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen

Takareisivammat – Menetelmät ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen

Artikkelit
Takareiden lihaksistoon kohdistuvat urheiluvammat ovat varsin yleinen ongelma urheilijoilla sekä kuntoliikkujilla ja niiden synnylle on listattu useita riskitekijöitä (katso aikaisempi kirjoitus aiheesta). Vamman yleisyydestä johtuen sen syntymekanismeja ja kuntoutusmenetelmiä on tutkittu paljon. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan lähemmin erilaisten harjoitusmuotojen vaikutusta vammojen ennaltaehkäisyssä sekä jo syntyneiden vammojen hoidossa. Lämmittelyn ja venyttelyn merkitys Ennen urheilusuoritusta tehtävä lämmittely on vammojen ennaltaehkäisyn kannalta tärkeää. Lämmittelyn avulla tehostetaan lihaksen verenkiertoa ja nostetaan lämpötilaa sekä herätellään lihasten hermostollista säätelyä urheilusuorituksen vaatimalle tasolle. Riittävän runsaan ja monipuolisen alkulämmittelyn onkin tutkimusten mukaan todettu vähentävän takareisivammojen esiintyvyyttä. Riski vammoille pieneni entisestään, jos lämmittelyyn yhdistettiin myös takareisien venyttelyä. Pelkästä venyttelystä yksinään ei ole kuitenkaan tutkimusten mukaan hyötyä lihasvammojen ehkäisyssä eikä myöskään hyötyä takareisivammojen kuntouttamisessa. Eksentrinen harjoittelu Lihasten voimaominaisuuksilla on merkitystä lihasvammojen syntyyn, ja takareisivammojen kohdalla erityisesti heikko eksentrinen (negatiivinen) voimantuotto nostaa…
Read More
Takareisivammat – Esiintyvyys ja riskitekijät

Takareisivammat – Esiintyvyys ja riskitekijät

Artikkelit
    Lihasvammat ovat harmittavan yleisiä liikuntaa harrastavilla henkilöillä ja niiden esiintyvyys kasvaa sitä mukaa, mitä kovemmalla tasolla urheillaan. Alaraajojen lihaksista erityisesti takareidet ovat varsin vamma-altis lihasryhmä, sillä esimerkiksi yli kolmasosa jalkapalloilijoilla esiintyvistä lihasvammoista esiintyy juurikin takareiden lihaksistossa. Korkealla tasolla pelaava jalkapallojoukkue kohtaakin yhden kauden aikana keskimäärin jopa noin 15 takareisivammaa, ja vammat aiheuttavat poissaoloja harjoituksista ja peleistä yhteensä jopa yli 200 päivän edestä. Takareisivammat ovatkin varsin merkittävä ongelma urheilijoilla, sekä myös kuntoliikuntaa harrastavilla henkilöillä. Takareisivamman syntymekanismi Takareiden lihaksiston koostuu pääasiassa kolmesta suuresta lihaksesta: puolikalvoisesta lihaksesta, puolijänteisestä lihaksesta sekä kaksipäisestä reisilihaksesta (m. semimembranosus, m. semitendinosus ja m. biceps femoris). Takareiden lihaksistoon kohdistuva venähdys ja revähdys aiheuttavat paikallisia kudosvaurioita, jotka aikaansaavat kipua ja lihastoiminnan heikkenemistä, kuten alentunutta lihasvoimaa ja kyvyttömyyttä sietää venytystä. Näiden tekijöiden vuoksi urheilemisesta joudutaan pitämään taukoa. Vamman laajuudesta…
Read More
Energiansaatavuus – Saatko sopivasti energiaa liikuntamäärääsi nähden?

Energiansaatavuus – Saatko sopivasti energiaa liikuntamäärääsi nähden?

Artikkelit
Kehomme käyttää ruuasta saamaamme energiaa lepoaineenvaihdunnan, arkiaskareiden ja liikunnan aiheuttaman energiankulutuksen kattamiseen. Osa syödystä energiasta käytetään lihasmassan kasvattamiseen ja osa varastoidaan rasvakudokseksi myöhempää käyttöä varten. Tasapainotilassa kehon energiansaanti ja energiankulutus ovat yhtä suuret ja paino pysyy muuttumattomana. Jos tasapaino heilahtaa jompaankumpaan suuntaan, paino joko laskee tai lähtee nousuun. Kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta – asia on kuitenkin monimutkaisempi. Pelkkä tasapainotilan tarkastelu ei nimittäin riitä kertomaan sitä, saako aktiivisesti liikkuva ravinnostaan riittävän määrän energiaa kehittyäkseen optimaalisesti.  Tähän tarkoitukseen sopii paremmin energiansaatavuuden määrittäminen.   Energiansaatavuus energiatalouden mittarina Energiansaatavuuss on se energiamäärä, joka päivittäin jää kehomme käyttöön, kun kokonaisenergiansaannista on vähennetty liikkumisen aiheuttama energiankulutus. Tämän saatavuuden on oltava riittävää, jotta keholle jää energiaa peruselintoimintojen ylläpitämiseen sekä mm. hormonitoiminnasta ja immuunipuolustuksesta huolehtimiseen. Aktiivisesti liikkuvien kuntoilijoiden energiansaatavuuden tulee olla myös riittävän suurta, jotta treeneistä voisi palautua ja…
Read More