Ihmisen aineenvaihdunta voidaan jakaa kahteen osaan; anaboliseen ja kataboliseen aineenvaihduntaan. Anabolisella aineenvaihdunnalla tarkoitetaan elimistön kudoksia ja energiavarastoja kasvattavaa tilaa, kun taas katabolisessa tilassa elimistön kudoksia hajotetaan ja energiavarastoja tyhjennetään käyttöä varten. Tasapainoiluun anabolisen ja katabolisen tilan välillä vaikuttavat varsin monet hormonit kuten esimerkiksi kilpirauhashormonit, kortisoli ja sukupuolihormonit kuten testosteroni.
Testosteronin vaikutukset elimistössä
Miessukupuolihormoneihin kuuluvaa testosteronia voidaan pitää miesten ensisijaisena anabolisena hormonina. Pitkäaikaisvaikutuksessa testosteroni toimii anabolisesti lisäämällä lihasten proteiinisynteesiä eli edistämällä niiden kasvua ja vahvistumista. Testosteroni toimii myös katabolista tilaa vastaan ehkäisemällä lihasten proteiinirakenteiden hajotusta. Yhdessä nämä vaikutukset saavat viikkojen ja kuukausien kuluessa aikaan lihasten poikkipinta-alan kasvua eli hypertrofiaa. Pitkällä aikavälillä testosteroni vaikuttaa myös hermostollisiin tekijöihin kasvattamalla lihaksiin vaikuttavien hermosolujen kokoa ja tehostamalla niiden toimintaa. Testosteroni tekee miehestä siten vahvan vaikuttamalla sekä lihasten kokoon että lihasten supistumisen tehokkuuteen.
Harjoittelun vaikutus testosteronipitoisuuksiin
Voimaharjoittelu nostaa miesten veren testosteronitasoja heti harjoituksen jälkeen. Nousuun vaikuttaa harjoituksessa käytettyjen lihasten määrä sekä treenin intensiteetti ja volyymi. Isoja lihasryhmiä kuormittavat harjoitukset, kuten kyykky- ja maastavetotreenit, nostavat testosteronitasoja paljon selkeämmin verrattuna pienten lihasryhmien treenaamiseen. Lisäksi mitä kovatehoisempi treeni on ollut, eli mitä korkeampi intensiteetti ja mitä isommat sarjamäärät treenissä ovat olleet, sitä voimakkaampi testosteronipitoisuuden nousu voidaan havaita. Myös kestävyysharjoitus aiheuttaa samanlaisen hormonipitoisuuden nousun, ja nousu on sitä voimakkaampi, mitä korkeatehoisempi harjoitus on ollut. Keho pyrkii siis treenin jälkeen siirtämään aineenvaihdunnan anaboliseen tilaan, jotta harjoituksen aiheuttamat pienet lihasvauriot voitaisiin korjata, ja jotta lihaksista voitaisiin siten rakentaa vahvempia seuraavaa kuormituskertaa varten.
Muut testosteronipitoisuuteen vaikuttavat tekijät
Harjoituskuormituksen lisäksi testosteronin eritykseen vaikuttavat mm. vuorokaudenaika ja ikä. Luonnollisen päivärytmin mukaan testosteronia erittyy eniten aamulla päivän aktiviteettien alkaessa ja pitoisuus laskee iltaa kohden, ollen alhaisimmillaan yöllä. Ikä vaikuttaa merkittävästi elimistön testosteronin tuotantoon, sillä miesten pitoisuudet alkavat laskea 35–40 ikävuodesta alkaen noin 1-3 % vuodessa. Myös harjoittelun aikaansaama hormonipitoisuuden nousu ei ole iäkkäämmillä miehillä yhtä voimakasta kuin nuorilla miehillä.
Testosteroni vaikuttaa ja toimii mieskehon lisäksi samalla lailla myös naisten elimistössä. Suurin osa testosteronista tuotetaan kuitenkin kiveksissä, joten naisten pitoisuudet jäävät noin kymmenesosaan miesten lukemista. Näin ollen hormonin vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä ja huomaamattomampia naisilla kuin mitä miehillä.
Lähteet:
Kraemer & Ratamess. 2005: Hormonal responses and adaptations to resistance exercise and training.