Fysiovalmennus Archives - Sivu 2 4:stä

09marras 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Pistemäinen kipu treenin jälkeen – Mitähän vi**ua?

Oletko ollut usein tilanteessa, missä liikunnan harrastaminen on kivutonta, mutta samana iltana tai seuraavana aamuna sattuu sitäkin enemmän? Kipua kestää yleensä noin 1 – 3 päivää, minkä jälkeen helpottaa, kunnes taas tehdään uusi fyysisen suoritus. Sama oravanpyörä jatkaa pyörimistään ikuisesti (onneksi tähän on olemassa ratkaisukeinoja!) Osaat usein osoittaa kipukohdan äärimmäisen tarkasti: ” Tuossa polvilumpion alla”, ”olkapään sivussa”, ”pakaran sivussa” tai vaikkapa ”täällä ylhäällä takareidessä”. Näillä kuvauksilla arvio on suhteellisen selkeä. Jännekivulla on hyvinkin selkeä suhde kuormittamisen ja kuormittamattoman tilan välillä. Kipu saattaa olla pahimmillaan liikuntaa aloittaessa, mutta vähenee tai jopa häviää fyysisen suorituksen aikana, kunnes taas voimistuu harjoituksen jälkeen. Yksittäinen suurin syy jännevaivojen syntymiselle näyttäisi olevan poikkeuksellinen rasitus. Rasitus voi olla äkillisesti lisääntynyt aikaisempaan rasitusmäärään nähden, rasitus voi olla yksitoikkoista tai äkillinen venytys, mikä on saattanut johtaa pieneen vaurioon ja…

13maalis 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Alkulämmittely – Saunomista vai jotain muuta?

Artikkelit, Uutisia

Suomessa suurin tapaturmaluokka on liikuntatapaturmat (Parkkari ym. 2004a). Pelkästään vuonna 2009 fyysisen vamman aiheuttaneita tapaturmia sattui noin 350 000 kappaletta. Tämä on 32 % kaikista tapaturmista (Haikonen ym. 2010). Kaikista liikuntavammoista rasitusvammojen osuudeksi on arvioitu naisilla 35 % ja miehillä 22 % (Parkkari ym. 2004a). Nuorilla näyttäisi olevan suurempi riski liikuntavammaan kuin muulla väestöllä (Tiirikainen ym. 2008). Liikuntalajilla on eri lähteiden mukaan hyvin suuri vaikutus vamman vakavuuteen sekä niiden yleisyyteen. Eniten tapaturmia näyttäisi tapahtuvat squashissa, judossa sekä suunnistuksessa. (Parkkari ym. 2004). Määrällä tarkoitetaan tässä tapauksessa, yhtä vammaa, tuhatta harrastettua tuntia kohti. Ilman aikavertailua, vammoja sattui eniten salibandyssä, pyöräilyssä, kävelyssä, kuntosaliharjoittelussa ja juoksussa. Vakavimmat vammat sattuvat työmatkaliikunnassa, yleisurheilussa sekä jääkiekossa. (Parkkari ym. 2004b.) Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Vammautuminen ei kuitenkaan ole liikunnan tarkoituksena. Liikuntatapatumia tapahtuu kuitenkin melko usein. Osa vammoista vaatii jopa…

25tammi 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Voimaharjoittelu on fysioterapiaa

Uutisia

”Voimaharjoittelun hyödyt ovat kiistattomat, siitä hyötyvät niin nuoret kuin vanhemmatkin” Noora Laakso toteaa. Suomen Fysiovalmentajat on keväällä 2016 perustettu yritys. Pariskunta Noora Laakso ja Veli-Pekka Mäkinen ovat molemmat koulutukseltaan sekä fysioterapeutteja että personal trainereita. Yrityksessä on töissä myös kaksi muuta osa-aikaista fysioterapeuttia ja yksi osa-aikainen urheiluhieroja. ”Fysiovalmennus on henkilökohtaista valmennusta. Sen toteuttaa henkilökohtaiseen valmennukseen erikoistunut fysioterapeutti”, Noora Laakso kertoo. Fysiovalmennuksessa henkilökohtaisen valmentajan ja fysioterapeutin taidot kulkevat rinnakkain. Vaikka asiakas tulisi valmennukseen tavoitteenaan juosta maraton tai laihtua, lähes jokaisella on taustalla kipu. Se ei aina tule aluksi julki. Treenatessa huomaa, ettei joku liike onnistu. Tai sitten asiakas on toipumassa esimerkiksi leikkauksesta. Silloin tarvitsee kokonaisvaltaista harjoittelua. ”Fysiovalmennus sopii jokaiselle, joka haluaa omaksua terveellisiä elämäntapoja, saavuttaa liikunnallisia tavoitteita tai parantaa suorituskykyään. Meillä valmennuksen pohja on rakennettu liikuntatieteellisen tutkimustiedon varaan.” Erityisosaamista turvallisesta painonpudotuksesta Tyypillinen Suomen Fysiovalmentajien…

02tammi 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Vaikuttaako FIFA 11+ harjoitusohjelma vammojen ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen jalkapalloilijoilla?

Uutisia

Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA arvioi, että maapallolla neljännes biljoonaa ihmistä pelaa tai osallistuu jalkapalloon jollakin tavalla (Thorborg ym. 2017). Maailmasta löytyy 300 miljoonaa rekisteröityä pelaajaa, tuomaria ja joukkueen muuta henkilökuntaa. Jalkapalloa voidaankin pitää maailman suosituimpana urheilulajina (Bizzini ym.). Eurooppalaisen datan mukaan Euroopassa tapahtuu vuosittain miljoonia urheiluvammoja, joista neljännes tapahtuu jalkapalloa pelatessa. Vammoista 5,8 miljoonaa vaatii sairaalahoitoa ja näistä vammoista puolet johtuvat joukkuepallopeleistä. Näistä vammoista kaksi kolmasosaa on jalkapalloon liittyviä. Vuodesta 2004 asti FIFA on pyrkinyt luomaan erilaisia strategioita loukkaantumisten vähentämiseksi perustamalla FIFA Medical Assessment and Research Centre (F-MARC) keskuksen (Thorborg ym. 2017.) Vuoden 2010 jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa Etelä-Afrikassa F-MARC lanseerasi loukkaantumisten ennaltaehkäisemiseen tarkoitetun Fifa 11+ harjoitusohjelman (Bizzini ym.) Jalkapallosta sekä myös muista pallopeleistä aiheutuu siis erittäin paljon vammoja, joista aiheutuu kustannuksia kansantaloudellisesti sekä ammattilaisurheilussa myös seuroille. Tämän vuoksi on kehitetty erilaisia testipattereita,…

01joulu 2017 by Suomen Fysiovalmentajat

Eksentrinen harjoittelu – Saadaanko jarruttavasta vaiheesta lisähyötyä lihaskasvulle?

Artikkelit

Luustolihas voi supistua kolmella eri tavalla: konsentrisesti, isometrisesti tai eksentrisesti. Selkokieleksi käännettynä voidaan puhua positiivisesta, staattisesta ja negatiivisesta lihassupistuksesta. Monesti puhutaan, että juuri negatiivinen työvaihe saisi lihakset kasvamaan kaikista tehokkaimmin. Mitä tämä negatiivinen tai eksentrinen lihastyö edes tarkoittaa ja onko siitä todellisuudessa lisähyötyä lihaksen kasvulle? Lue eteenpäin, niin saat selvyyttä asiaan! Konsentrinen vs. isometrinen vs. eksentrinen Konsentrisen lihassupistuksen aikana lihaksen pituus lyhenee ja se vetää nivelen eri puolilla olevia luita lähemmäs toisiaan. Tällöin voidaan puhua myös positiivisesta lihastyöstä. Isometrisessä lihassupistuksessa lihaksen pituus taas ei muutu lainkaan, vaan lihas pidetään paikallaan staattisessa jännityksessä. Eksentrisen lihassupistuksen aikana lihasta jännitetään, mutta samalla se pitenee ja venyy. Toisin sanoen lihaksella pyritään jarruttamaan liikettä ja tällöin tehdään negatiivista työtä. Esimerkiksi hauiskäännön loppuvaiheessa käsipainon ei anneta repsahtaa vauhdilla alas, vaan liikettä jarrutetaan hallitusti, jolloin tehdään eksentristä…

Avainsana: Fysiovalmennus