Personal Training Espoossa – Fysioterapeutti + henkilökohtainen valmentaja

Personal Training Espoossa – Fysioterapeutti + henkilökohtainen valmentaja

Artikkelit, Fysioterapia, Valmennus
Marikan tarina Marika on 28 - vuotias kahden pienen lapsen kotiäiti. Nuorempi lapsista syntyi keväällä 2016. Marikalla alkoi raskauden loppuvaiheessa, oikean puolen lonkan ajoittaiset kiputilat, mitkä ovat jatkuneet tämän jälkeenkin. Hän otti yhteyttä Suomen Fysiovalmentajiin toukokuussa, mistä alkoi meidän yhteinen taival. Aloitimme kuntoutuksen fysioterapeuttisella tutkimiselle sekä testaamisella. Näiden pohjalta todettiin, että pehmytkudosrakenteissa on liikehäiriö. Liikehäiriössä yhdessä tai useammassa liikesuunnassa on liikerajoitus. Liikehäiriö oli aiheuttanut ongelmia lihasten rekrytoitumiseen. Keskivartalon sekä pakaran lihakset eivät syttyneet oikeassa järjestyksessä. Tutkimista ja testaamista seurasi manuaalinen terapia eli ”käsittely”. Teimme faskiamanipulaation lonkan alueelle, minkä jälkeen lonkan kivut lievenivät sekä lihasten rekrytoituminen parani. Liikkuvuuden parannuttua pääsimme terapeuttisen harjoittelun pariin. Alkuun liikkeet olivat matalalla kuormitustasolla tehtäviä harjoitteita, joiden tavoitteena oli hallinnan sekä liikekontrollin parantaminen. Kesäkuussa Marika totesi, että hän haluaisi laihtua noin 10 kiloa ja päästä  samalla raskausajan…
Read More
Pistemäinen kipu treenin jälkeen – Mitähän vi**ua?

Pistemäinen kipu treenin jälkeen – Mitähän vi**ua?

Artikkelit
Oletko ollut usein tilanteessa, missä liikunnan harrastaminen on kivutonta, mutta samana iltana tai seuraavana aamuna sattuu sitäkin enemmän? Kipua kestää yleensä noin 1 – 3 päivää, minkä jälkeen helpottaa, kunnes taas tehdään uusi fyysisen suoritus.  Sama oravanpyörä jatkaa pyörimistään ikuisesti (onneksi tähän on olemassa ratkaisukeinoja!) Osaat usein osoittaa kipukohdan äärimmäisen tarkasti: ” Tuossa polvilumpion alla”, ”olkapään sivussa”, ”pakaran sivussa” tai vaikkapa ”täällä ylhäällä takareidessä”. Näillä kuvauksilla arvio on suhteellisen selkeä. Jännekivulla on hyvinkin selkeä suhde kuormittamisen ja kuormittamattoman tilan välillä. Kipu saattaa olla pahimmillaan liikuntaa aloittaessa, mutta vähenee tai jopa häviää fyysisen suorituksen aikana, kunnes taas voimistuu harjoituksen jälkeen. Yksittäinen suurin syy jännevaivojen syntymiselle näyttäisi olevan poikkeuksellinen rasitus. Rasitus voi olla äkillisesti lisääntynyt aikaisempaan rasitusmäärään nähden, rasitus voi olla yksitoikkoista tai äkillinen venytys, mikä on saattanut johtaa pieneen vaurioon ja…
Read More
Alkulämmittely – Saunomista vai jotain muuta?

Alkulämmittely – Saunomista vai jotain muuta?

Artikkelit, Uutisia
Suomessa suurin tapaturmaluokka on liikuntatapaturmat (Parkkari ym. 2004a). Pelkästään vuonna 2009 fyysisen vamman aiheuttaneita tapaturmia sattui noin 350 000 kappaletta. Tämä on 32 % kaikista tapaturmista (Haikonen ym. 2010). Kaikista liikuntavammoista rasitusvammojen osuudeksi on arvioitu naisilla 35 % ja miehillä 22 % (Parkkari ym. 2004a). Nuorilla näyttäisi olevan suurempi riski liikuntavammaan kuin muulla väestöllä (Tiirikainen ym. 2008). Liikuntalajilla on eri lähteiden mukaan hyvin suuri vaikutus vamman vakavuuteen sekä niiden yleisyyteen. Eniten tapaturmia näyttäisi tapahtuvat squashissa, judossa sekä suunnistuksessa. (Parkkari ym. 2004). Määrällä tarkoitetaan tässä tapauksessa, yhtä vammaa, tuhatta harrastettua tuntia kohti. Ilman aikavertailua, vammoja sattui eniten salibandyssä, pyöräilyssä, kävelyssä, kuntosaliharjoittelussa ja juoksussa. Vakavimmat vammat sattuvat työmatkaliikunnassa, yleisurheilussa sekä jääkiekossa. (Parkkari ym. 2004b.) Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Vammautuminen ei kuitenkaan ole liikunnan tarkoituksena. Liikuntatapatumia tapahtuu kuitenkin melko usein. Osa vammoista vaatii jopa…
Read More
Muodokas takapuoli – hyvin toimivat pakaralihakset?

Muodokas takapuoli – hyvin toimivat pakaralihakset?

Artikkelit
Onko näyttävä ja muodokas takapuoli tae hyvin toimivista pakaroista? Monet kuntosaleilla harjoittelevat tavoittelevat muodokkaita pakaroita ja niiden harjoitteluun voidaankin panostaa jopa suurin osa treeniajasta. Tehdään maastavetoja, suorin jaloin maastavetoja ja sumomaastavetoja, kyykkyjä ja askelkyykkyjä, lantion nostoja, mäkivetoja, erilaisia hyppyjä ja loikkia... Liikkeet itsessään ovat hyviä ja toimivat varmasti tarkoitukseensa. Harjoittelussa jätetään kuitenkin pakaran toiminnallinen rooli usein kokonaan huomioimatta. Pakaralihasten anatomia ja toiminta Pakaralihakset ovat ihmiskehon suurimmat lihakset. Pakaralihakset rakentuvat monesta osasta, joita ovat iso pakaralihas (gluteus maximus), keskimmäisen pakaralihaksen taka- ja etuosa (gluteus medius posterior ja anterior) sekä pieni pakaralihas (gluteus minimus). Myös lonkan syvät kiertäjälihakset ja päärynänmuotoinen lihas (piriformis) kuuluvat pakaralihaksiin. Pakaralihakset vaikuttavat niin alaselän, lantion kuin lonkkienkin toimintaan.  [siteorigin_widget class="SiteOrigin_Widget_Image_Widget"][/siteorigin_widget] Keskitytään seuraavaksi ison pakaralihaksen toimintaan ja toimimattomuuteen. Iso pakaralihas voidaan jakaa toiminnallisesti stabiloivaan osaan sekä mobilisoivaan, eli liikettä aikaansaavaan osaan. Stabiloivia osia on kaksi: SI-niveltä kontrolloiva syvä…
Read More
Lihaskasvun maksimoiminen – treenimuuttujat kohdilleen

Lihaskasvun maksimoiminen – treenimuuttujat kohdilleen

Artikkelit
Lihaskuntoharjoittelun aikana lihasten väsyminen aiheuttaa niille ärsykkeen voimistua ja kasvaa isommaksi, jotta ne jaksaisivat saman väsytyksen ensi kerralla paremmin. Lihassolujen kasvua kutsutaan hypertrofiaksi. Hypertrofian käynnistymiseen vaaditaan pääasiallisesti joko korkea mekaaninen kuormitus ja/tai korkea aineenvaihdunnallinen kuormitus. Käytännössä korkea mekaaninen kuormitus saavutetaan käyttämällä riittävän suuria kuormia liikkeissä ja korkea aineenvaihdunnallinen kuormitus saadaan aikaiseksi rasittamalla lihaksen energiantuottojärjestelmää riittävän suurilla toisto- ja sarjamäärillä. Viime vuosina on tehty runsaasti uusia tutkimuksia sekä laajoja tutkimuskatsauksia lihaskasvuun vaikuttavista treenimuuttujista ja kokosimme niitä yhteen tähän blogitekstiin. Lue eteenpäin ja katso opitko jotain uutta!   Kuorma. Hypertrofiaan tähtäävän lihaskuntoharjoittelun yleissäännön mukaan valitun kuorman (kg) tulisi olla sellainen, että sillä saa tehtyä 6-12 toistoa sarjaa kohden. Tällainen toistomäärä saavutetaan yleensä noin 70-80% osuudella maksimaalisesta yhden toiston painosta. Uusimpien tutkimusten mukaan lihasten kasvua saadaan aikaan kuitenkin myös pienemmillä kuormilla (< 60%max)…
Read More