Kiireinen treenaaja; salille vai lenkille?

Kiireinen treenaaja; salille vai lenkille?

Uutisia
Kehonkoostumuksen muokkaaminen on monien liikkujien tavoitelistalla. Lihasmassan toivotaan kasvavan ja rasvan vähenevän kehosta, sillä tämä olisi hyvä asia niin terveyden kuin vartalon ulkomuodonkin kannalta. Kiireisen tai laiskan treenaajan pitää monesti valita joko aerobisen treenin tai lihaskuntoharjoituksen välillä. Tutkimusten mukaan riittävän intensiivisen voimaharjoittelun lisääminen harjoitusohjelmaan on nopein reitti muokata kehonkoostumusta suotuisammaksi ja karistaa senttejä vyötäröltä. Miksi juuri voimaharjoittelu? Voimaharjoittelun seurauksena treenaajan lihasten koko kasvaa ja tällöin aineenvaihdunta tehostuu, sillä lihasmassa on aktiivista kudosta ja polttaa kaloreita energiaksi myös levossa. Suurentunut lihasmassan määrä helpottaa siten painonhallintaa. Voimaharjoittelu näyttää olevan myös erityisen tärkeää haluttaessa pitää sisäelinten ympärille kertyvä viskeraalisen rasvan määrä matalana. Varsinkin iän myötä vatsanseudulle kertyvän rasvan määrä kasvaa, mutta voimaharjoittelun on todettu hillitsevän tätä kasvua kestävyysharjoittelua tehokkaammin. Aerobinen harjoittelu parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa nostamalla sykettä ja tihentämällä hengitystä, ja on…
Read More
LA 9.3.2019 KLO 14 – 16:30 – KÄSILLÄSEISONTA WORKSHOP!

LA 9.3.2019 KLO 14 – 16:30 – KÄSILLÄSEISONTA WORKSHOP!

Tapahtuma, Treenit, Uutisia
Onko sinun käsilläseisontasi vasta alkutaipaleella tai oletko haaveillut jo pitkään sen opettelemisesta? Tai estääkö joku pelkotila menemästä käsilläseisontaan? Tämä käsilläseisonnan workshop sopii kaikentasoisille treenaajille, joilla vain on unelmana seisoa käsillä joku päivä, mutta kaipaavat vinkkejä ja ohjeistusta sen turvalliseen ja nousujohteiseen harjoittelemiseen. [video width="1920" height="1080" mp4="https://fysiovalmentajat.com/wp-content/uploads/2019/02/VID_20190207_150923.mp4"][/video]   MITÄ SAAT WORKSHOPISTA? Tietoa käsilläseisonnan perusteista sekä mahdollisista "sudenkuopista" 2 - 3 liikettä omaan tason nähden, joilla voit jatkaa käsilläseisonnan harjoittelua Tietoa turvallisesta ja progressiivisesta käsilläseisonnan harjoittelusta Uskallusta nousta käsien varaan Hyvän mielen! Ilmoittaudu mukaan nyt niin pääset mukaan harjoittelemaan ja oppimaan, kuinka käsilläseisontaa voi harjoitella turvallisesti ja progressiivisesti! Lauantaina 9.3.2019 klo 14:00-16:30. Paikkana EBK - Honka Areenan 2. kerros. Kylävainiontie 20, 02760 Espoo Hinta: 24 € / osallistuja Ilmoittautuminen Huomioithan, että workshopiin otetaan max. 15 osallistujaa ja ennakkoilmoittautuminen on sitova. [contact-form-7 id="369" title="Contact…
Read More
Muodokas takapuoli – hyvin toimivat pakaralihakset?

Muodokas takapuoli – hyvin toimivat pakaralihakset?

Artikkelit
Onko näyttävä ja muodokas takapuoli tae hyvin toimivista pakaroista? Monet kuntosaleilla harjoittelevat tavoittelevat muodokkaita pakaroita ja niiden harjoitteluun voidaankin panostaa jopa suurin osa treeniajasta. Tehdään maastavetoja, suorin jaloin maastavetoja ja sumomaastavetoja, kyykkyjä ja askelkyykkyjä, lantion nostoja, mäkivetoja, erilaisia hyppyjä ja loikkia... Liikkeet itsessään ovat hyviä ja toimivat varmasti tarkoitukseensa. Harjoittelussa jätetään kuitenkin pakaran toiminnallinen rooli usein kokonaan huomioimatta. Pakaralihasten anatomia ja toiminta Pakaralihakset ovat ihmiskehon suurimmat lihakset. Pakaralihakset rakentuvat monesta osasta, joita ovat iso pakaralihas (gluteus maximus), keskimmäisen pakaralihaksen taka- ja etuosa (gluteus medius posterior ja anterior) sekä pieni pakaralihas (gluteus minimus). Myös lonkan syvät kiertäjälihakset ja päärynänmuotoinen lihas (piriformis) kuuluvat pakaralihaksiin. Pakaralihakset vaikuttavat niin alaselän, lantion kuin lonkkienkin toimintaan.  [siteorigin_widget class="SiteOrigin_Widget_Image_Widget"][/siteorigin_widget] Keskitytään seuraavaksi ison pakaralihaksen toimintaan ja toimimattomuuteen. Iso pakaralihas voidaan jakaa toiminnallisesti stabiloivaan osaan sekä mobilisoivaan, eli liikettä aikaansaavaan osaan. Stabiloivia osia on kaksi: SI-niveltä kontrolloiva syvä…
Read More