Lisää potkua pakaratreeniin!

Lisää potkua pakaratreeniin!

Artikkelit
Isot pakaralihakset ovat tämän päivän muoti-ilmiö. Vahvoilla pakaralihaksilla on kuitenkin myös oleellista merkitystä ryhdin ylläpidossa ja selän tukemisessa. Pakaroiden vahvistaminen on siis varsin kannattavaa ihan kaikille iästä, sukupuolesta ja fitness-tavoitteista (tai niiden puutteista) huolimatta. Aiemmassa kirjoituksessa tarkasteltiin pakaran anatomiaa ja sen oikeaoppista toimintaa, ja sen voit lukea täältä. Tähän kirjoitukseen on poimittu tutkimusten mukaan pakaralihaksia parhaiten aktivoivia lihaskuntoliikkeitä sekä esitetään muutamia hienosäätövinkkejä lihasten aktivoimiseksi. Vinkeistä on sovellettuna apua pakaran toiminnallisuutta parantaville sekä myös heille, jotka haaveilevat saavansa enemmän täytettä takataskujensa alle.   Parhaiten aktivoivat liikkeet Reiman ym. (2012) kokosivat yhteen usean muun tutkimuksen sisällön ja vertailivat miten eri kuntoutusliikkeet aktivoivat isoa ja keskimmäistä pakaralihasta. Parhaiten pakaralihaksia aktivoivien liikkeiden kärki oli varsin tasainen, mutta parhaat kolme liikettä isolle pakaralihakselle olivat penkille nousu (kuva 1), yhden jalan maastaveto ja yhden jalan kyykky.…
Read More
Kroonistuneen jännevaivan syntymekanismit ja hoitokeinot

Kroonistuneen jännevaivan syntymekanismit ja hoitokeinot

Artikkelit, Fysioterapia
Jänteet ovat merkityksellisiä liikkumisen kannalta, sillä ne välittävät lihassupistuksen aiheuttaman voiman luihin ja mahdollistavat näin kehomme liikkeet. Jänteillä on lisäksi oleellinen merkitys liikkumisen tehokkuuden ja taloudellisuuden parantamisessa, sillä ne pystyvät säilömään ja vapauttamaan huomattavan määrän elastista energiaa. Jänteet voivat myös rasittua ja kipeytyä kuormituksesta ja tilanteen kroonistuessa jännevaivan diagnoosiksi voi muodostua tendinopatia. Tällöin jänteessä ilmenee kipua, paikallista arkuutta ja heikkoutta sekä mahdollisesti jopa repeämiä. (Gia Via ym. 2016.) Tendinopatia aiheuttaa muutoksia jänteen rakenteessa Tendinopatiassa jänteessä havaitaan monia solu- ja molekyylitason muutoksia, jotka muuttavat jänteen mekaanisia toimintaominaisuuksia. Jänteet muodostuvat vahvoista ja joustavista kollageeni-proteiinisäikeistä, jotka terveessä jänteessä järjestäytyvät tarkasti rinnakkain niihin vaikuttavan voiman suuntaisesti muodostaen suuria ja vahvoja kollageenikimppuja. Tendinopatiassa kollageenisäikeiden on havaittu olevan terveeseen jänteeseen verrattuna selvästi epäjärjestäytyneemmässä muodossa, mikä heikentää jänteen rakennetta. Lisäksi kudoksessa voidaan havaita normaalitilaan verrattuna enemmän soluja,…
Read More
Istumisen haitat

Istumisen haitat

Artikkelit
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutukset tunnetaan jo melko hyvin. Näiden pohjalta on tuotettu terveysliikuntasuosituksia, mitkä pyrkivät lisäämään yksilön fyysistä aktiivisuutta. Suomessa esitetyt terveysliikuntasuositukset perustuvat Yhdysvaltain terveysviraston julkaisemiin suosituksiin. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi viime aikoina terveysliikuntasuosituksissa on alettu kiinnittämään enemmän huomiota myös fyysiseen inaktiivisuuteen. Kanada ja Australia ovat toimineet edelläkävijöinä fyysisen inkatiivisuuden ennaltaehkäisemisen ohjeistuksissa (Canadian Society for Exercise Physiology 2012, Department of Health 2014). Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2015 kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (2015) toteavat julkaisussaan, että teknologian kehittyminen sekä tehokuuteen pyrkiminen ovat johtaneet istumiseen käytetyn ajan kasvuun. Työ- ja koulumatkat tehdään usein moottoroiduilla kulkuvälineillä sekä vapaa-ajasta iso osa vietetään jonkinlaisen ruudun äärellä. Fyysinen inaktiivisuus Fyysisellä inaktiivisuudella tarkoitetaan liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden puuttumista. Fyysisesti inaktiivinen henkilö toteuttaa päivittäiset toimintonsa lähinnä istuen tai makuuasennossa. Vähäinen fyysinen aktiivisuus on…
Read More
Treenitauon vaikutus fyysiseen kuntoon

Treenitauon vaikutus fyysiseen kuntoon

Artikkelit
Säännöllinen ja nousujohtoinen treenaaminen niin kestävyys- kuin voimaharjoittelun parissa aiheuttaa kehossa monia fysiologisia muutoksia johtaen parempaan fyysiseen kuntoon. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, ettei kuntotaso pysy yllä, jollei sen eteen tehdä aktiivisesti töitä. Elämässä kuitenkin sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, eikä treenaaminen ole aina mahdollista. Muun muassa sairastelu, lomamatka, normaalia suurempi työtaakka tai esimerkiksi lähestyvät joulunpyhät voivat aiheuttaa sen, ettei vuorokaudessa riitäkään enää tunteja tai haluja liikkumiseen. Hävittääkö sitten jo muutaman viikon harjoittelemattomuus aiemmin suurella vaivalla hankitut tulokset? Tauon vaikutus aineenvaihduntaan Lyhyt muutaman viikon tauko treenaamisesta ehtii aiheuttaa jo pieniä muutoksia kehon aineenvaihdunnassa, sillä esimerkiksi sokerin hyväksikäyttö energianlähteenä heikkenee. Samoin myös lihasolujen kyky käyttää rasvahappoja energiaksi huononee entsyymitoiminnan heikkenemisen myötä. Rasvakudoksessa taas entsyymitoiminta sen sijaan tehostuu. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että rasva mieluummin varastoidaan kroppaan kuin käytetään hyödyksi solujen energiantuotannossa.…
Read More
Huomioitavaa hyvinvoinnista

Huomioitavaa hyvinvoinnista

Artikkelit
  On huolestuttavaa, mihin suuntaan käsitteen fyysinen hyvinvointi olemus on tänä päivänä muuttunut. On jo liian kauan näyttänyt siltä, että fyysinen ”hyvältä näyttää” yrittää kiilata todellisen fyysisen hyvinvoinnin edelle. Tarkoituksemme ei ole tuomita tai moittia, vaan haluamme herättää sinut pohtimaan todellisia motiiveja fyysisen harjoittelun taustalla. Elämämme koostuu useista eri alueista, jotka vaikuttavat vointiimme, mielialaamme ja jaksamiseemme. Hetkellisempi onnistuminen työssä tuo jaksamista parisuhdekriisissä tai toisinpäin, mutta ei pitkällä aikajanalla. Myöskään pelkän ulkokuoren hyvinvoinnilla ei voi kompensoida todellista fyysistä hyvinvointia. Tahdommekin haastaa sinut kääntämään katseen sisällesi; Miksi tahdot ulkoista muutosta, mihin sillä pyrit? Jos haluat sitä siksi, että tulisit onnellisemmaksi, haasta itseäsi lisää. Onnellisuuden tulisi olla läsnä kaiken aikaa, ja voit olla onnellinen, vaikket olisi tyytyväinen ihan kaikkeen itsessäsi. Jos haluat sitä siksi, että näyttäisit paremmalta, haasta itseäsi lisää. Miksi haluat näyttää…
Read More