Blogi - Sivu 4 10:stä - Suomen Fysiovalmentajat

10joulu 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Epäonnistuneen painonpudotuksen Abckiria

Uusivuosi lähestyy ja sen myötä erilaiset lupaukset terveellisemmästä elämästä. Hyvin moni lupaa itselleen pudottaa painoa ja lisätä liikuntaa. Terveellisen kuulostavia lupauksia – eikö vain? Ylipaino on useimmiten terveydelle haitallista ja pienikin painonpudotus edistää terveyttä. Osana digitalisoitumista ihmiset ovat nopeimmin tavoitettavissa kuin koskaan aikaisemmin. Tämän tyylinen elämäntapa on tehnyt ihmisistä erittäin malttamattomia. Tuloksia halutaan nyt eikä huomenna! Tästä pääsemmekin suorinta reittiä painonpudotukseen ja kiireeseen. Miten voit todennäköisimmin epäonnistua painonpudotuksessa? Aloita epäonnistuminen luomalla itsellesi mahdottomia tavoitteita. Otollinen aika tähän on esimerkiksi joulun jälkeen. Tee itsellesi uudenvuoden lupaus, millä lupaat itsellesi nopean painonpudotuksen heti vuoden vaihtumisen jälkeen. Tiesitkö, että ”hitaat” laihduttajat tiputtavat todennäköisemmin enemmän painostaan kuin ne, jotka pyrkivät nopeisiin muutoksiin. Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa (1) 51 lihavaa miestä satunnaistettiin joko 16 viikoksi yhtäjaksoisella kalorirajoitteisella ruokavaliolla tai 30 viikoksi jaksottaisesti toteutettuun kalorirajoitukseen. Hitaampaan…

09marras 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Pistemäinen kipu treenin jälkeen – Mitähän vi**ua?

Artikkelit

Oletko ollut usein tilanteessa, missä liikunnan harrastaminen on kivutonta, mutta samana iltana tai seuraavana aamuna sattuu sitäkin enemmän? Kipua kestää yleensä noin 1 – 3 päivää, minkä jälkeen helpottaa, kunnes taas tehdään uusi fyysisen suoritus. Sama oravanpyörä jatkaa pyörimistään ikuisesti (onneksi tähän on olemassa ratkaisukeinoja!) Osaat usein osoittaa kipukohdan äärimmäisen tarkasti: ” Tuossa polvilumpion alla”, ”olkapään sivussa”, ”pakaran sivussa” tai vaikkapa ”täällä ylhäällä takareidessä”. Näillä kuvauksilla arvio on suhteellisen selkeä. Jännekivulla on hyvinkin selkeä suhde kuormittamisen ja kuormittamattoman tilan välillä. Kipu saattaa olla pahimmillaan liikuntaa aloittaessa, mutta vähenee tai jopa häviää fyysisen suorituksen aikana, kunnes taas voimistuu harjoituksen jälkeen. Yksittäinen suurin syy jännevaivojen syntymiselle näyttäisi olevan poikkeuksellinen rasitus. Rasitus voi olla äkillisesti lisääntynyt aikaisempaan rasitusmäärään nähden, rasitus voi olla yksitoikkoista tai äkillinen venytys, mikä on saattanut johtaa pieneen vaurioon ja…

24loka 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Avoimet ovet! 24.11.2018, KLO 11 – 15.

Tapahtuma, Uutisia

Kiinnostaisiko sinua saada tietää rasvaprosenttisi? Tai olisiko mukava tietää lihasmassasi määrä? Entä mitähän se Personal Trainer mahtaa tehdä? Saavu EBK - Honka Areenalle 24.11. klo 11 alkaen, niin saat tietää - ILMAISEKSI! Klo 11 - 15: kehonkoostumusmittaus sekä 30 minuutin treeni personal trainerin kanssa täysin veloituksetta! Sinun tarvitsee vain tuoda itsesi paikan päälle! Paikat ilmaiseen ohjaukseen menevät nopeasti, joten varaathan oman aikasi lähettämällä viestiä sähköpostiimme tai soittamalla puhelinnumeroomme. Kehonkoostumusmittaukseen voit saapua ilman ajanvarausta, mutta tämänkin voit halutessasi varata ennakkoon. Yhteystiedot Sähköposti: info@fysiovalmentajat.com Puh: 045 66 44 014 Voit valita oman henkilökohtaisen valmentajasi seuraavista vaihtoehdoista: Pt - V-P Pt - Noora Pt - Niko Pt - Mikko Kaiken kukkuraksi tarjolla glögiä sekä veloituksettomia 10 minuutin pikahierontoja urheiluhieroja Jennin suorittamana. Tätä et voi jättää väliin! Tervetuloa!

13maalis 2018 by Suomen Fysiovalmentajat

Alkulämmittely – Saunomista vai jotain muuta?

Artikkelit, Uutisia

Suomessa suurin tapaturmaluokka on liikuntatapaturmat (Parkkari ym. 2004a). Pelkästään vuonna 2009 fyysisen vamman aiheuttaneita tapaturmia sattui noin 350 000 kappaletta. Tämä on 32 % kaikista tapaturmista (Haikonen ym. 2010). Kaikista liikuntavammoista rasitusvammojen osuudeksi on arvioitu naisilla 35 % ja miehillä 22 % (Parkkari ym. 2004a). Nuorilla näyttäisi olevan suurempi riski liikuntavammaan kuin muulla väestöllä (Tiirikainen ym. 2008). Liikuntalajilla on eri lähteiden mukaan hyvin suuri vaikutus vamman vakavuuteen sekä niiden yleisyyteen. Eniten tapaturmia näyttäisi tapahtuvat squashissa, judossa sekä suunnistuksessa. (Parkkari ym. 2004). Määrällä tarkoitetaan tässä tapauksessa, yhtä vammaa, tuhatta harrastettua tuntia kohti. Ilman aikavertailua, vammoja sattui eniten salibandyssä, pyöräilyssä, kävelyssä, kuntosaliharjoittelussa ja juoksussa. Vakavimmat vammat sattuvat työmatkaliikunnassa, yleisurheilussa sekä jääkiekossa. (Parkkari ym. 2004b.) Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Vammautuminen ei kuitenkaan ole liikunnan tarkoituksena. Liikuntatapatumia tapahtuu kuitenkin melko usein. Osa vammoista vaatii jopa…

05maalis 2018 by Veli-Pekka Makinen

Muodokas takapuoli – hyvin toimivat pakaralihakset?

Artikkelit

Onko näyttävä ja muodokas takapuoli tae hyvin toimivista pakaroista? Monet kuntosaleilla harjoittelevat tavoittelevat muodokkaita pakaroita ja niiden harjoitteluun voidaankin panostaa jopa suurin osa treeniajasta. Tehdään maastavetoja, suorin jaloin maastavetoja ja sumomaastavetoja, kyykkyjä ja askelkyykkyjä, lantion nostoja, mäkivetoja, erilaisia hyppyjä ja loikkia... Liikkeet itsessään ovat hyviä ja toimivat varmasti tarkoitukseensa. Harjoittelussa jätetään kuitenkin pakaran toiminnallinen rooli usein kokonaan huomioimatta. Pakaralihasten anatomia ja toiminta Pakaralihakset ovat ihmiskehon suurimmat lihakset. Pakaralihakset rakentuvat monesta osasta, joita ovat iso pakaralihas (gluteus maximus), keskimmäisen pakaralihaksen taka- ja etuosa (gluteus medius posterior ja anterior) sekä pieni pakaralihas (gluteus minimus). Myös lonkan syvät kiertäjälihakset ja päärynänmuotoinen lihas (piriformis) kuuluvat pakaralihaksiin. Pakaralihakset vaikuttavat niin alaselän, lantion kuin lonkkienkin toimintaan. [siteorigin_widget class="SiteOrigin_Widget_Image_Widget"][/siteorigin_widget] Keskitytään seuraavaksi ison pakaralihaksen toimintaan ja toimimattomuuteen. Iso pakaralihas voidaan jakaa toiminnallisesti stabiloivaan osaan sekä mobilisoivaan, eli liikettä aikaansaavaan osaan. Stabiloivia osia on kaksi: SI-niveltä kontrolloiva syvä…