Blogi

Home / Blogi
Case: Paavo

Case: Paavo

Uutisia
Tämä blogi -kirjoitus kertoo Mestis -jääkiekkoilija Paavo Ylipainon olkapää kuntoutuksesta. Tekstissä Käymme läpi hartiarenkaan toiminnallista anatomiaa sekä tuomme esille Paavon olkapäävaivan taustat sekä, miten olkapäätä on kuntoutettu. Paavo Ylipaino on pelannut jääkiekkoa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla jo yli 200 ottelua. Hän on säästynyt pidemmiltä sairauslomilta, mutta yksi jokavuotinen vaiva on ollut vasemman olkapään etuosan kipu sekä vasemman hartian kiristys. Kaikki alkoi vuonna 2011, jolloin taklaustilanteessa Paavon olkapää koki kovia. Tuloksena oli vasemman AC-nivelen sijoiltaanmeno ja sairausloma. Vaivan kuntouttamisessa keskityttiin lähinnä ”luonto korjaa” -metodiin eli ts. kuntoutusta ei ollut. Nyt arvon lukija, ota rento asento ja nauti alkuun teoriasta. Hartiarengas Solisluu (clavicula), lapaluu (scapula) ja olkapää (humerus) muodostavat olkapääkompleksin. Nämä kolme luuta ovat nivelten välityksellä yhteydessä toisiinsa sekä muuhun luustoon rintalastan (sternum) ja rintakehän (thorax) välityksellä. Viiden luun kokonaisuus muodostaa hartiarenkaan…
Read More
Titiini-lihasproteiinin merkitys lihassupistuksessa?

Titiini-lihasproteiinin merkitys lihassupistuksessa?

Uutisia
Nykypäivänä vallitseva teoria luustolihasten supistumisprosessista julkaistiin ensimmäisen kerran noin 60 vuotta sitten. Tämän poikittaissilta -teorian mukaan selitetään, miten lihasolun sisällä olevat proteiinisäikeet, aktiini ja myosiini, liukuvat toistensa lomaan aiheuttaen lihaksen lyhenemisen. Teoria on varsin toimiva, mutta se ei kuitenkaan pysty selittämään eksentrisen (jarruttavan) lihastyön ominaisuuksia. Voisiko kolmas lihasproteiinisäie titiini selittää eksentrisen lihastyön suuren voimantuoton ja pienen energiankulutuksen?   Lihaksen supistuminen Lihaksen supistuminen saa alkunsa aivojen tuottamasta sähköisestä impulssista, joka etenee hermoa pitkin lihakselle. Signaali siirtyy lihaksen sisään ja saa aikaan kalsiumionien vapautumisen lihasolun proteiinisäikeiden sekaan. Kalsiumin läsnä ollessa rinnakkain järjestäytyneet aktiini- ja myosiinisäikeet voivat tarttua toisiinsa eli muodostaa poikkittaisiltoja välilleen. Tällöin myosiinisäikeiden pienet väkäset kiinnittyvät aktiiniin ja alkavat kammeta säikeitä toisiaan pitkin, mikä saa sarkomeeriyksikön lyhenemään. Lihassolun useiden perättäisten sarkomeerien lyhentyessä koko lihas supistuu ja lyhenee.  Prosessi kuluttaa sitä enemmän…
Read More
Juhlimme Fysiovalmentajien 1v.-synttäreitä la 11.3.2017 klo 10-16:00

Juhlimme Fysiovalmentajien 1v.-synttäreitä la 11.3.2017 klo 10-16:00

Uutisia
Ilmainen lihaskuntotestaus klo 12 (ilmoittaudu ennakkoon) Akupunktio kesto 30-45 min. 30 € (norm. 60 €, voi varata ajan ennakkoon) Tanita - kehonkoostumusmittaus 15 € (norm. 49 €) Ilmaisia urheiluhierontoja, kesto 10 min Paljon muita synttäritarjouksia.   Arvomme kaikkien synttärikävijöiden kesken Firstbeat - Hyvinvointianalyysimittauksen (arvo 130 €) TERVETULOA!  
Read More
Miten liikunta lisää energiankulutusta?

Miten liikunta lisää energiankulutusta?

Uutisia
Kehomme kuluttaa energiaa koko ajan. Jokaisella hengenvedolla vedämme happea keuhkoihimme, josta veri kuljettaa sen sitä tarvitseville soluille. Soluissa happi käytetään pilkottaessa hiilihydraateista ja rasvoista energiaa solun elintoimintojen ylläpitoon. Levossa kulutetun energian määrää kutsutaan perusaineenvaihdunnaksi. Liikkuessamme hengenvetomme tihenevät ja syvenevät, sillä solujen hapentarve kasvaa suurentuneen energiankulutuksen vuoksi. Mutta kuinka paljon liikkuminen oikeastaan kuluttaa energiaa ja miten sen määrä voidaan määrittää? Energiankulutukseen vaikuttavat tekijät Energiankulutuksen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea liikunnan kuormittavuus eli teho. Mitä vauhdikkaammin liikutaan, sitä enemmän energiaa kuluu. Myös liikkujan paino vaikuttaa sekä perusaineenvaihdunnan suuruuteen että liikunnan aikaansaamaan energiankulutuksen nousuun, sillä painavammalla henkilöllä kuluu enemmän energiaa elintoimintojen ylläpitoon ja kehon liikuttamiseen kuin hoikemmalla henkilöllä. Erityisesti rasvattoman kudoksen eli lihaskudoksen suuri määrä nostaa energiankulutusta sekä levossa että liikkuessa. Liikkumisen tehon ilmaisu MET-kertoimen avulla Yleensä energiankulutus ilmaistaan kilokaloreina aikaa kohden, mutta koska…
Read More
Henkilökunta esittelyssä: Niko Asikanius

Henkilökunta esittelyssä: Niko Asikanius

HENKILÖKUNTA ESITTELYSSÄ
Niko Asikanius Fysioterapeutti (AMK) Fysiovalmentaja   Moi! Olen fysioterapeutti ja fysiovalmentaja Niko Asikanius. Olen lähtöisin Järvenpäästä, josta lähdin fysioterapeutin opintoihin Turkuun. Valmistuin fysioterapeutiksi vuonna 2010. Olen toiminut fysioterapeuttina julkisella puolella Helsingissä valmistumisestani asti ja hoitanut erityisesti kroonisesta kivusta kärsiviä asiakkaita.    Fysioterapeutti ei ole ikinä valmis Olen osallistunut valmistumiseni jälkeen säännöllisesti erilaisiin fysioterapia-alan koulutuksiin. Työnkuvani vuoksi koulutukset ovat suuntautuneet erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ratkaisemiseen. Olen myös käynyt akupunktiokoulutuksen kivunhoitoon. Viimeisin käymäni koulutus käsitteli fysioterapeutin suoravastaanottoa: fysioterapeuttisen diagnoosin tekemistä ja oireen asianmukaista hoitoa. Suoravastaanottoa hyödynnetään esimerkiksi Helsingin terveysasemilla, joissa osa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista kärsivistä asiakkaista ohjataan suoraan fysioterapeutille eikä lääkärille kuten aikaisemmin on toimittu.   Liikunta ja urheilu ovat aina ollut suuri osa elämääni. Tämä on myös ehkä suurin syy, miksi olen valinnut alakseni fysioterapian. Harrastin nuorena poikana painia…
Read More